Keskiviikkoiltana lähdin poikani kanssa normaalisti eläinten iltaruokinnalle. Pässi tuli ensin normaalisti vastaan ja alkoi hieman syödä jyviä kiposta. Laitoin sille kipollisen jyviä astiaan, mutta sitten pässi suuntasi uuhien karsinan ovelle. Hain talikollisen heiniä ja menin pässin ohitse ja suljin portin, ettei pässi pääse uuhien sekaan. Ties mitä mielessä...
Tulin karsinasta pois ja suljin portin, jolloin pässi tulistui minulle, kun en sitä sinne päästänyt.
Pari askelta taaksepäin ja pusku minua kohti. Tiesin, mitä odottaa ja otin puskun käsillä vastaan ja aloin puhella, että mitäs se pässi nyt meinaa.
Pässi alkoi kiertää minua ja ahdistaa seinää vasten. Kun aloin poistua taaksepäin, pässi otti reilusti taka-askelia, jolloin tajusin tilanteen vakavuuden ja otin talikon suojaksi eteeni. Pässi tuli vauhdilla talikkoa ja minua päin. Nyt oli tosi kyseessä, eikä vain leikkipuskemista, mitä se aiemmin harrasti, mutta lopetti, kun alkoi rapsuttelemaan.
Talikko kolahti jalkojani vasten ja pässi alkoi peruuttaa uutta puskua varten. Nyt lähdin vauhdilla ulos navetan ovesta ja suljin oven perässä ja pässi törmäsi suljettuun oveen.
Katsoin hetken poikaani ja totesin, että mikähän sille nyt tuli!
Saattoi olla joku uuhi kiimassa ja pässi olisi halunnut sinne päästä, ja kun ei päässyt, kohdisti riehumisen minuun.
Enpä enää uskaltanut sinne mennä, vaan jäi muiden eläinten ruokinta sitten kesken.
Lähdimme tallin puolelle, missä oli laitumelta tuotuja lampaita. Matkalla totesin, että mitähän kosteaa sääressä tuntuu. Tallin valaistuksessa kaivoin säären esille ja huomasin, että taliokon piikki oli läpäissyt ihon käsittääkseni luuhun saakka ja vieressä oli toisenkin piikin reikä, mutta se oli lähinnä naarmu.
Ruokimme loput lampaat ja lähdimme sisälle, missä tutkin ja pesin haavan. Kylläpä alkoi sääri turpoamaan ja oli kipeäkin.
Illalla soitin varuilta päivystykseen, mutta neuvo oli, että seuraa huomiseen ja käy sitten vaikka näyttämässä, ettei tarvii yötä myöten lähteä esimerkiksi vaikka Tampereelle.
Seuraavana päivänä turvotus oli aavistuksen laskenut, mutta oli jo laajemmalla alueella.
Soitin lääkärin ajan jä kävin sitä näyttämässä. Antibioottikuurin määräsi, jos alkaisi haava tulehtumaan. Särkylääkettä ja lepoa määräsi myös.
Ennen lääkäriin menoa isäntä tuli ja yhdessä siirsimme pässin ja muut lampaat tallin puolelle. Samalla yhdistelimme joitakin vanhempia uuhia pässin seuraksi, joten pässi pääsi hommiin ja huhti-toukokuun vaihteessa on odotettavissa perheenlisäystä - lampaille siis.
Nyt on syöttöhommat taas sujuneet, kun pässi hieman rauhoittui. Antaa taas tuoda ruuat ja vedet karsinaan.
Ja toinen "ei-niin-Strömsö".
Minun lääkärireissun aikana isäntä oli yrittänyt siirtää kyyttösonniakin tallin puolelle, että kaikki eläimet olisivat olleet samassa paikassa. Se navetan puoli oli niin huonokuntoinen ja ahdas, hevostalleissa on kunnon karsinat... tai siis pilttuut.
No.
Sonni oli isännän otteessa riuhtonut ja silloin oli riimu katkennut ja sonni päässyt vapaalle jalalle. Oli karannut pellolle ja sieltä metsään noin puolen kilometrin päähän. Ei näkynyt vuorokauteen.
Tänä iltana, reilu vuorokausi karkaamisesta sonni käveli auki jätetystä navetan ovesta sisään ja poikani kävi sulkemassa oven. Hetken päästä menimme sinne yhdessä, ja sonni hieman arkaili meitä ja pakeni omaan karsinaansa. Suljin portin ja haimme sonnille heinää, jyviä ja vettä, ja se alkoikin syödä tyytyväisenä. Routa sonnin kotiin ajaa, vai miten se meni. Tänään alkoi sataa raskaasti luntakin, joten ihan sopivaan aikaan karkulainen palasi.
Kuitenkin. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Strömsö!
Paitsi vielä kipeä sääri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti