Nyt tulee tarinaa todellakin hieman viiveellä. Tahtoo näköjään nämä maalaishommat vaatia kevään tullen sen verran aikaa, ettei juuri ehdi tietokoneella notkua, blogipäivityksistä puhumattakaan.
Jospa nyt saan aikaiseksi muutaman tekstin kevään puuhasteluista.
Ensimmäisenä perheenlisäysasiaa... ei meidän, vaan lampaiden.
Se taannoin talvella teurastettu iso, ruskea pässi sai sitten aikaiseksi neljä tiinettä uuhta.
Sunnuntaina 10.4. alkoi karitsointiviikko.
Ensimmäinen uuhi, Ilmi, sai kaksi puhtaanvalkoista karitsaa. Koska toisella karitsalla oli muutaman päivän korvat aivan lurpallaan, annoimme sille nimeksi Luppakorva. Ja luonnollisesti toinen nimettiin Suipoksi, kun sen korvat olivat niin suiposti heti pystyssä.
Karitsointi sujui hyvin ja emä hoiti uuhikaritsoitaan huolella, ei juuri tarvinnut puuttua. Ilmi-emo oli jopa hieman mustasukkainen, ei tahtonut päästää karitsoidensa lähelle, asettui heti väliin, jos niitä lähestyi, vaikka emo itse olikin leppoisa ja kaipasi rapsutuksia.
 |
| Ilmi-emo, takana Luppakorva, edessä Suippo |
Tiistaina 12.4. synyi Inkeri-uuhelle kaksi karitsaa, pässi oli muuten valkoinen, mutta etujalat olivat tummat, siispä siitä tuli Mustajalka. Täysin valkealla uuhikaritsalla oli taas hyvin angoramainen villapeite, joten siitä tuli Pörrö. Pörröllä oli alkuun toinen silmä ihan rähmäinen ja silmä oli lähes kiinni. Sitä piti sitten hieman putsata kostealla rätillä, ja niin silmäkin aukeni. Pörröä piti hieman avittaa alkuimetyksessä. Piti emo kellistää kyljelleen ja tuoda pörrö emon nännille, lypsää hieman maitoa ja tökätä nänni karitsan suuhun. Hyvinhän se onnistui. Jatkossa Pörrö jo osasikin itse mennä tissille.
 |
| Inkeri-emo sekä Pörrö-uuhi ja Mustajalka-pässi |
Keskiviikkona 13.4. Iines-uuhi sai kaksi kirjavaa pässikaritsaa. Molemmat oli lähes mustia, toisella otsa ja toinen etujalka valkoisia. Tästä tuli Musti. Toisella oli valkoinen pää, mutta mustat rinkulat silmien ympärillä sekä takajalat valkoiset. Ilmiselvä Panda.
 |
| Iines-emo Pandan ja Mustin kera |
Lauantaina 16.4. viimenenkin uuhi "Suutari" sai peräti kolme karitsaa.
Olemme nimenneet uuhen Suutariksi, kun uuhen oikeaa nimeä ei löytynyt rekisteristä ja sen omisti edellinen vuokralainen, jonka sukunimi on Suutari. oli vain poismuuttaessaan jättänyt lampaansa tänne muiden seuraksi.
Suutari sai siis kolme karitsaa, kaksi täysin mustaa, sileäkarvaista, pässin ja uuhen, sekä täysin valkean uuhikaritsan. Tätä vaklkeaa emo alkoi hylkiä heti alkuunsa eikä antanut sen imeä. Yritimme taas jopa kellistää emoa ja yrittää pakkoimetystä, huonoin tuloksin. Yritimme sitten kokeilla maito-piimäseosta tuttipullolla, ja sekään ei oikein onnistunut. Karitsa menikin sitten nopeasti huonoon kuntoon ja lopulta kuoli seuraavan yön aikana.
Toinen mustista karitsoista, pässi Piki oli myös heikko, mutta sille aloimme heti pulloruokinnan, kun sen voimat ei riittäneet mennä emon ruokittavaksi. Toinen karitsa, Sysi-uuhi sen sijaan oli reipas ja sai emolta tarpeeksi maitoa.
Tuttioullojuottaminen oli hauskaa puuhaa, kun Pikin sisko, Sysi tuli aina kiehnäämään kylkeen ja haki huomiota. Pyöri ympärillä, nakersi hampaillaan hihoja, taskuja, kengännauhoja sormia ja vaikka mitä, hyppi jopa hoitajan selkää vasten ja kuopi sorkillaan, että "rapsuta nyt minuakin". On ne vaan helluusia.
 |
| Sysi häiritsee Pikim juomataukoa. |
Tätä Pikin juottohommaa sitten jatkamme edelleen neljä kertaa päivässä, ja se on todella hyvin saanut kasvussa toiset kiinni. Nyt maitoa kuluu enää jo vähemmän, kun saa jo emältäänkin jonkun verran maitoa ja laitumelta tuoretta rehua.
 |
| Edessä Piki-pässi ja takana Sysi-uuhi |
Vuokraisäntä oli antanut seitsemän muuta uuhta naapurillensa, joka hakikin ne pois meiltä toukokuun puolivälissä. Nyt meillä on siis enää neljä uuhiemoa ja kullakin kaksi karitsaa, jotka jo toukokuun puolivälin jälkeen laitoimme laitumelle pihapiirin tuntumaan. hyvin ovat viihtyneet.
 |
| Etualalla Suutarin vuonue |
 |
| Piki |
